tiistai 14. huhtikuuta 2009

Lomailua

Vihdoinkin on tullut aika irrottautua työn tohinasta ainakin joksikin aikaa. Ensin pääsiäisen pitkä viikonloppu ja nyt vielä ruhtinaallinen viikon loma siihen päälle. Loma tekee kyllä ihmiselle ihmeitä. Jo nyt tuntuu, että elämänhallinta alkaa taas pikku hiljaa palautua sille tasolle, missä sen pitäisi normaalistikin olla. On kerrankin aikaa tehdä kotona niitä pieniä juttuja, jotka normaalin työviikon aikana siirtää jatkuvasti tuota tuonnemmaksi. Olen päättänyt tehdä loman aikana yhden (ja vain yhden) rästihomman päivässä. Muun ajan käytän liikuntaan ja mummoiluun - pääasiassa. Ja hyvin on tähän asti toiminut: olen saanut siivottua, kirjoitettua yhden pöytäkirjan, laitettua talousseurannan ajan tasalle jne.

Ja hengen kulttuuriakin olen lomalla harrastanut: kävimme tyttären kanssa Kajaanin kaupunginteatterissa katsomassa Reko Lundánin näytelmän Tarpeettomia ihmisiä. Todella ajankohtainen vaikka ajoittain jopa ahdistavakin teos. Näytelmä herätti ajatuksia siitä, onko meidän arvomme kiinni työstä. Entä ne, jotka eivät saa työpaikkaansa pitää? Toisena teemana esiin nousi parisuhdeväkivalta. Kirjailija itse puhuu teoksen esipuheessa "laajennetusta itsemurhasta, jossa mies tappaa itsensä lisäksi vaimonsa ja koko perheensä". Koskettava toteutus nostatti aika ajoin kyyneleet silmiin, täytyy tunnustaa.

Mutta takaisin iloisempiin aiheisiin: liikuntaa on tullut harrastettua kiitettävästi. Tosin aloitin lomani torstaina kokohieronnalla Hieronta- ja kuntopalvelu Roseriassa, jonka vuoksi pidin perjantaina lepopäivän liikunnasta. Hieronta teki terää, ja Päivi löysi mm. takareisistä jumeja, jotka onneksi helpottivat käsittelyssä. Lepopäivän jälkeen olo oli kuin uudesti syntyneellä.

Sunnuntaina juoksin kympin matalalla sykkeellä, ja ensimmäistä kertaa tälle keväälle sykkeet myös pysyivät aisoissa. Olisikohan kunnossa oikeasti tapahtunut jotakin kehitystä? Kaiken lisäksi juoksu tuntui todella hyvältä. Lenkkiä olisi voinut jatkaa pidemmällekin. Maanantaina oli vuorossa kuntosali pitkästä aikaa, ja illalla vielä reipas juoksulenkki. Tänään tein taas pidemmän lenkin, tällä kertaa nautiskelin vaunuttelusta Aadan kanssa. Mummun mussukka tuhisi untaan tyytyväisenä vaunuissa, kun minä paahdoin menemään pitkin kävelyteitä. Tätä vauhtia viikosta tulee ennätysviikko harjoittelun määrässä mitaten, mikä kieltämättä oli tämän loman tarkoituskin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti