Lomailua

Vihdoinkin on tullut aika irrottautua työn tohinasta ainakin joksikin aikaa. Ensin pääsiäisen pitkä viikonloppu ja nyt vielä ruhtinaallinen viikon loma siihen päälle. Loma tekee kyllä ihmiselle ihmeitä. Jo nyt tuntuu, että elämänhallinta alkaa taas pikku hiljaa palautua sille tasolle, missä sen pitäisi normaalistikin olla. On kerrankin aikaa tehdä kotona niitä pieniä juttuja, jotka normaalin työviikon aikana siirtää jatkuvasti tuota tuonnemmaksi. Olen päättänyt tehdä loman aikana yhden (ja vain yhden) rästihomman päivässä. Muun ajan käytän liikuntaan ja mummoiluun - pääasiassa. Ja hyvin on tähän asti toiminut: olen saanut siivottua, kirjoitettua yhden pöytäkirjan, laitettua talousseurannan ajan tasalle jne.

Ja hengen kulttuuriakin olen lomalla harrastanut: kävimme tyttären kanssa Kajaanin kaupunginteatterissa katsomassa Reko Lundánin näytelmän Tarpeettomia ihmisiä. Todella ajankohtainen vaikka ajoittain jopa ahdistavakin teos. Näytelmä herätti ajatuksia siitä, onko meidän arvomme kiinni työstä. Entä ne, jotka eivät saa työpaikkaansa pitää? Toisena teemana esiin nousi parisuhdeväkivalta. Kirjailija itse puhuu teoksen esipuheessa "laajennetusta itsemurhasta, jossa mies tappaa itsensä lisäksi vaimonsa ja koko perheensä". Koskettava toteutus nostatti aika ajoin kyyneleet silmiin, täytyy tunnustaa.

Mutta takaisin iloisempiin aiheisiin: liikuntaa on tullut harrastettua kiitettävästi. Tosin aloitin lomani torstaina kokohieronnalla Hieronta- ja kuntopalvelu Roseriassa, jonka vuoksi pidin perjantaina lepopäivän liikunnasta. Hieronta teki terää, ja Päivi löysi mm. takareisistä jumeja, jotka onneksi helpottivat käsittelyssä. Lepopäivän jälkeen olo oli kuin uudesti syntyneellä.

Sunnuntaina juoksin kympin matalalla sykkeellä, ja ensimmäistä kertaa tälle keväälle sykkeet myös pysyivät aisoissa. Olisikohan kunnossa oikeasti tapahtunut jotakin kehitystä? Kaiken lisäksi juoksu tuntui todella hyvältä. Lenkkiä olisi voinut jatkaa pidemmällekin. Maanantaina oli vuorossa kuntosali pitkästä aikaa, ja illalla vielä reipas juoksulenkki. Tänään tein taas pidemmän lenkin, tällä kertaa nautiskelin vaunuttelusta Aadan kanssa. Mummun mussukka tuhisi untaan tyytyväisenä vaunuissa, kun minä paahdoin menemään pitkin kävelyteitä. Tätä vauhtia viikosta tulee ennätysviikko harjoittelun määrässä mitaten, mikä kieltämättä oli tämän loman tarkoituskin.

Oi ihana huhtikuu

Viikonloppuna ilmojen haltija todella suosi ulkoilijoita. Hiihtokilometrejä jäällä kertyi lähemmäs puolisensataa. Eilen hiihtelin Nuasjärvellä Rimpilännimen jäälatua, joka oli minulle uusi tuttavuus (mutta hieno sellainen). Menomatkalla vähän vastatuuli vaivasi, mutta takaisin pääsinkin pudottelemaan sitten myötätuulessa. Matkan varrelle sattuu myös Rehjan saari, jonne olikin moni suunnannut kaunista lauantaipäivää viettämään yksin tai perheen kanssa.

Tänään sitten yhdistin sukuloinnin ja ulkoilun. Ajoin autolla Paltamoon vanhempieni luokse, josta lähdin Oulujärvelle hiihtämään. Hiihdin järven yli Paltaniemelle ja takaisin. Huikean upea jäälakeus, jota saaret siellä täällä koristavat. Suosittelen elämyksiä kaipaaville. Pari tuntia meni kuin siivillä.

Huomasin viikonloppuna, että Kainuun ulkoilukartta on oiva apuväline uusia latuja etsivälle. Kartasta löytyvät kaikkien Kainuun kuntien ladut ja muutkin ulkoiluverkostot. Taitaa vaan tänä keväänä tulla kiire, jos meinaa kovin monet uudet ladut vielä testata. Sen verran lämpimästi aurinko tänään paisteli. Mutta eipä hätää, äsken kolahti sähköisestä postiluukusta oman suunnistusseuran tiedote, jossa kerrottiin, että iltarastit alkavat 23.4. Metsä siis kutsuu!

Esiintymisvalmiuksia ja oppimisvaikeuksia...

... on mahtunut minun viikkoni. Ensiksimainitusta saimme työpaikan henkilöstöpäivässä oikein aimopläjäyksen neuvoja ja malleja, kun meille esiintyi näyttelijä Tuija Piepponen "Elekielellään". Suosittelen tätä, jos olet etsimässä hauskaa, mutta ajattelemaan pakottavaa ohjelmaa johonkin tilaisuuteen. Hersyvän naurun säestyksellä saimme pohtia esimerkiksi esiintymisjännitystä ja sitä, miten käyttäydymme vastakkaisen sukupuolen kanssa. Tuija on aito suomalainen esiintyjä, oikea komedienne.

No, sitten tänään tulikin kuunneltua vähän vakavampia aiheita. Osallistuin Opekon järjestämään maahanmuttajaopetuksen koulutukseen, ja aiheenamme tänään olivat oppimisvaikeudet. Tärkeää asiaa, jossa ei varmaan kouluttajanakaan koskaan voi tulla valmiiksi. Maahanmuuttajat ovat erittäin haastellinen, mutta kasvava asiakasryhmä myös aikuiskoulutuksen puolella. Yksi pohdittava asia on varmasti myös se, kuinka saamme työnantajien asenteet myönteisiksi maahanmuuttajia kohtaan. Taloudellinen tilanne tulee olemaan vuoden - parin päästä taas nousujohteinen, joten työvoimasta tulee olemaan entistä enemmän kysyntää. Siihen kannattaisi varautua jo nyt. Riittävän kielikoulutuksen tarjoaminen on varmasti yksi asia, jolla voimme maahanmuuttajien työllistymistä parantaa, mutta minusta tuntuu, että suurin tulppa työllistymiselle edelleen ovat työnantajien asenteet.

Liikuttuakin on tällä viikolla tullut. Tiistaina osallistuin työpaikan hiihtokilpailuihin. Ajassa en tainnut kovinkaan hyvin pärjätä, mutta onnekseni voittaja arvottiin ja minusta tuli kultamitalisti. Paras urheilusuoritukseni moneen vuoteen ;) Eilen oli juoksulenkin vuoro. Reilu tunti pitkin kävelyteitä (ei kyllä tehnyt lonkalle oikein hyvää). Paino on pudonnut viikon aikana kilon, josta voin osaltaan kiittää varmasti netistä löytämääni kalorilaskuria. Eli kesä, kesä, täältä tullaan!