Kirjastot Twitterissä ja Facebookissa

Kirjauduin uteliaisuuttani Twitteriin tutkimaan, mitä kirjastoaiheeseen liittyvää sieltä löytyy. Espoon uusi Entresse-kirjasto siellä ainakin näytti olevan: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;104382.

Twitter toimii ehkä parhaiten nopeaan tiedon välitykseen, mutta KYSYMYS 1: Kuinka moni asiakas sitä oikeasti käyttää? ja KYSYMYS 2: Kuinka kauan se sinnittelee? Nimittäin uudet sosiaalisen median palvelut näyttävät tulevan nopealla vauhdilla samalla kun entiset jäävät. Joten kukapa tietää, miten kauan Twitteriäkään käytetään? Mietin omassa vaatimattomassa päässäni, että voisiko saman asian hoitaa tiedottamalla kirjastojen omilla sivuilla ja laittamalla sinne RSS-syötemahdollisuuden? Säästyttäisiin myös moneen paikkaan tietojen päivittämiseltä.

Mutta vielä Entresse-kirjastoon: Sillä on myös oma blogi, se on lisäksi Facebookissa, Second Lifessa ja YouTubessa, joten aikaansa seuraava paikka näyttäisi olevan. Facebookissa löydöksiä oli enemmänkin, se taitaa olla tässä vaiheessa vielä tutumpi media sekä kirjastoihmisille että asiakkaille. Facebook myös antanee enemmän mahdollisuuksia interaktiiviseen keskusteluun: Asiakkaat (eli fanit) voivat kommentoida halutessaan Facebookiin.

Kirjastojen tiedottajille on avautunut kokonaan uusi työmaa sosiaalisen median parissa. Entäpä pienet kirjastot, joissa resurssit ovat muutenkin vähäiset? Kyllähän niidenkin pitäisi pystyä pysymään ajassa mukana, mutta mistä repiä resurssit? Yksityishenkilönä olen ainakin huomannut, että erinäisissä sosiaalisissa medioissa ”roikkuminen” on varsin aikaa vievää puuhaa.

Haluatteko muuten nähdä kauniin kirjastorakennuksen? Katsokaapa Facebookista Tyrnävän Myllykirjastoa ja ihastukaa! Voisin mennä sinne vierailulle jo pelkän ulkokuoren vuoksi.

ÄLYHYLLYILYÄ

Paikallinen sanomalehti (Kainuun Sanomat) kertoi eilisessä numerossaan Luvian kirjaston uudesta innovaatiosta: älyhyllystä. Samasta asiasta näkyy myös Uusi Suomi uutisoivan. Eli lyhyesti kerrottuna: Älyhylly mahdollistaa kirjastonkäyttäjien keskinäisen viestinnän. Lukija saa sitä kautta tietoonsa vaikkapa, mitä muut ovat kyseisestä kirjasta pitäneet tai mitä muita kirjoja tämän kirjan aikaisemmat lainaajat ovat lainanneet. Tulevaisuudessa palvelua on tarkoitus laajentaa siten, että siihen voitaisiin liittää esimerkiksi lukupäiväkirjoja.

Kuulostaa hyvältä sekä näin kirjaston käyttäjän, että kirjastoalaa opiskelevan mielestä. Uskon, että kirjaston käyttäjistä on mielenkiintoista tietää, mitä muut ovat teoksista tuumanneet. Itse asiassa palvelua voisi mielestäni kehittää myös siten, että se sallisi myös keskustelun jatkamisen. Aina ei ole lähellä kumppania, jonka kanssa voisi kirjaelämyksen jakaa. Miksipä sitä ei siis tekisi virtuaalisesti?

Älyhyllyn kautta lukija löytää esimerkiksi netistä ko. kirjaan liittyviä arvosteluja (mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt jutun juonen). Se varmasti auttaa poimimaan juuri itseä kiinnostavia teoksia infovirrasta.

On mukavaa huomata, että kirjastoala edistyy tieto- ja viestintätekniikassa hyvää vauhtia ja myös palveluilla, jotka auttavat ja ilahduttavat suoraan kirjaston käyttäjää. Kävin myös uteliaisuuttani kurkkaamassa Luvian kunnankirjaston nettisivut, mutta ne eivät erilaisuudellaan sykähdyttäneet sen kummemmin.